Fiona Wattin kirjoittama ja Stephen Barkerin kuvittama Äkkää ja tökkää -sarjan aloituskirja oli viime vuoden ehdottomia suosikkejani. Jo nimestään lähtien (suomennos on ihastuttavan eläväistä myös tässä uudessa!). Siispä iloni oli aito, kun pääsimme lukemaan sarjan toista osaa: Äkkää ja tökkää kotona (Lasten Keskus, ulkoasu Erica Harrison, suomennos Kalle Nuuttila, 2016, arvostelukappale).
Suuntasimme kirjan kimppuun 3-vuotiaani kanssa, joka hihkui innosta. Kirjan sivuilla mennään nyt arkisesti kotona: makuuhuoneessa, työhuoneessa, pyykkihommissa, syömässä, ulkona, keittiössä, autoa pesemässä, pesulla, leikkimässä ja unipuuhissa. Kirjan kuvat ovat pääasiallisesti aukeaman kokoisia ja kuvien luota löytyy pieniä, helppoja kysymyksiä. Kysymysten kautta opetellaan esimerkiksi värejä, laskemaan luvuilla 3-4, sanoja "alla, yllä, takana, edessä..." ja "raidallinen, pieni, korkea". Kysymykset ovat oikeastaan pieniä käskyjä, kuten: "Osoita KOLMEA perhosta.", "Missä on PUNAINEN ämpäri?" tai "Kuka syö omenaa?".
Kirjan kuvitus on taas tosi ihana ja söpö. Se on myös selkeä, joten soveltuu myös pienemmälle katselijalle. Kirjan sivut ovat taipuisaa pahvia ja vaikuttavat aika kestäviltä. Kuvissa on usein pieni reikä, josta voi kurkistaa seuraavalle sivulle.
Kirjasarja on minun mielestäni oikeastaan täydellinen taapero- tai jopa vauvakirja. Kaikki seikat tuntuvat hyvin tarkkaan harkituilta mutta ovat silti luonnollisesti, ei liian tyrkyllä tai epäaidosti. Se kutsuu ohi mennen vuorovaikutuksellisuuteen kirjan ääressä ja antaa mukavasti pieniä kivoja harjoitteita pienelle oppijalle. Kirja opastaa siinä samalla vanhempaa havainnoimaan ja kertomaan mitä kaikkea ympärillämme on. Vain näin lapsi oppii.
Kirja antaa myös täydet mahdollisuudet jatkaa kyselyä omilla kysymyksillä ja näin ollen kirja on hyvin pitkäikäinen. Kirjan kuvitus on minusta ihanan hempeä, joka voisi hyvin olla sellaista lempparikuvitusta pienelle silmälle. Kirjassa on monipuolisesti kuvitusta, joten uskoisin siitä löytyvän kaikille jotain kiinnostavaa. Kolmivuotiaalleni kirja on helppo, mutta hän nautti siitä valtavasti. Loppusivuilla tein jo hieman omia kysymyksiä ja mm. pyysin laskemaan tavaroita ääneen ja vaikeutin kysymyksiä. Kun kirja oli loppu, lapseni pyysi lukemaan sen heti uudestaan.
Jos ostaisin vauva/lapsiperheeseen kirjan, jonka oikeasti haluaisin olevan hyvä, se olisi joku Äkkää ja tökkää -kirjoista.
"Äkkäätkö
ötökän?"
- Fiona Watt ja Stephen Barker: Äkkää ja tökkää kotona
Kirjan kuvitus on taas tosi ihana ja söpö. Se on myös selkeä, joten soveltuu myös pienemmälle katselijalle. Kirjan sivut ovat taipuisaa pahvia ja vaikuttavat aika kestäviltä. Kuvissa on usein pieni reikä, josta voi kurkistaa seuraavalle sivulle.
"Äkkäätkö
ötökän?"
- Fiona Watt ja Stephen Barker: Äkkää ja tökkää kotona