Rose Lagercrantzin ja Eva Erikssonin Dunne -kirjat ovat niin hyviä, että jokaisen tulisi tiedostaa näiden olemassaolo. Kirjojen tunnelma on aitoa, joka tekee kirjoista varsin intensiivisiä ja ihastuttavan ihania. Luimme uutta Nähdään kuin nähdään kirjaa lasteni kanssa, jota harvoin enää tapahtuu, koska koululaiseni ei enää oikein viihdy kuvakirjojen äärellä. Dunnehan on yli satasivuinen lukukirja, mutta sitä koristaa aivan uskomattoman tyylikkäät ja ihanat Erikssonin kuvitukset, jotka ovat aina kuin kirsikka kakun päällä.
Nähdään kun nähdään kuvaa taas loistavasti lasten sosiaalisia suhteita, tilanteita- ja taitoja. Dunnen luokka lähtee eläintarhaan ja luokkatoverien ilkeilyn vuoksi Dunne jää joukosta yksikseen. Dunne tapaakin yllätyksekseen parhaan ystävänsä Ella Fridan, joka on tullut myös oman luokkansa kanssa eläintarhaan! Mikä sattuma! Mutta Ella Fridan leikki tuntuu jostakin syystä Dunnesta ikävältä. Meneekin hieman aikaa ennen kuin Ella Fridan kumma käytös saa selkeyttä ja tytöille tulee parempi mieli. Myös kotona isän uusi tyttöystävä närkästyttää varsinkin Dunnen mummon mieltä ja aiheuttaa keskustelua siitä, miten asiaan vois suhtautua, kun taustalla on se, että Dunnen äiti on kuollut ja mitä kaikkea tämä tilanne on siitä surullisesta näkökulmasta.
Sorrun taas hetkeksi kyyneliin tämän kirjan ääressä, näin käy aina Dunnen kanssa! Dunne on vaan niin hyvä! Kirjan tarina imaisi meidät kaikki täysin kiinni tarinaan ja janosimme lisää. Luimme kirjan kahdessa illassa. Ihan loistava kirjasarja! Hal-loo, hal-loo, kuuleeko kaikki tämän!
(pst. joku bloggari on saanut myös lähes fifteen words of famea tämän kirjan takakannessa, kun tätä on lainattu sinne! Kato, äiti on kirjoittanut tuon -huudahdukseni aiheutti myös keskustelun onko äiti siis kirjoittanut myös koko kirjan. No lähestulkoon XD)
"'Meillä syödään sitä mitä tarjotaan!' isä määräsi.
'Mutta Ella Frida ja minä...' yritti Dunne.
Isä kiivastui: 'Basta!'
Jälleen italiaa. Se tarkoittaa:
nyt riittää!
Dunne tunsi kuinka alahuuli alkoi väristä."
- Lagercrantz ja Eriksson (loistava suomennos on Raija Rintamäen käsialaa): Nähdään kun nähdään!
 |
| Kuva kustantajan sivuilta |
Sorrun taas hetkeksi kyyneliin tämän kirjan ääressä, näin käy aina Dunnen kanssa! Dunne on vaan niin hyvä! Kirjan tarina imaisi meidät kaikki täysin kiinni tarinaan ja janosimme lisää. Luimme kirjan kahdessa illassa. Ihan loistava kirjasarja! Hal-loo, hal-loo, kuuleeko kaikki tämän!
(pst. joku bloggari on saanut myös lähes fifteen words of famea tämän kirjan takakannessa, kun tätä on lainattu sinne! Kato, äiti on kirjoittanut tuon -huudahdukseni aiheutti myös keskustelun onko äiti siis kirjoittanut myös koko kirjan. No lähestulkoon XD)
"'Meillä syödään sitä mitä tarjotaan!' isä määräsi.
'Mutta Ella Frida ja minä...' yritti Dunne.
Isä kiivastui: 'Basta!'
Jälleen italiaa. Se tarkoittaa:
nyt riittää!
Dunne tunsi kuinka alahuuli alkoi väristä."
- Lagercrantz ja Eriksson (loistava suomennos on Raija Rintamäen käsialaa): Nähdään kun nähdään!